Se on onneksi kuntoutunut viimesyksyisestä jalan murtumisesta, vaikka jalan kuntoon tuleminen näytti jo aika epätoivoiselta. Sen jälkeen kun tukiside otettiin pois ja se joutui oikeasti käyttämään sitä jalkaa, niin alkoi paranemista tapahtua. Nyt siitä ei pahemmin huomaa, että jalka olisi murtunut ollenkaan, vaan mummeli porskuttaa menemään :D Eihän se mikään nuori tyttönen ole, ikä näkyy, mutta elämänhalu ja riehakkuus loistaa siitä. Se nautti talven harvoista lumisateista ja rusakkojen perään olisi pitänyt lähteä vauhdilla, ihan kuin nuorena :D
Vuodenvaihteessa oli sellainen hetki, että luulin meidän yhteisten hetkien olevan lopussa, kun mahavaivat veti Mintun todella huonoon kuntoon, mutta niin se mummeli selvisi siitäkin ja kun jalka alkoi parantua samoihin aikoihin, minä huokaisin onnesta, saan pitää minun elämäni koiran vielä luonani!
Tässä tuore kuva päivänsankarista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti